Skip to content
The Whole Horn › Soitinten äänialat › E♭-klarinetti
Ääniala · Puupuhaltimet

Mikä on E♭-klarinetin ääniala?

Tämän sivun sävelnimet ovat kansainvälisiä kirjainnimiä, ja numero on oktaavi: C4 on keski-C. B tarkoittaa palautettua B:tä (H) ja B♭ tarkoittaa alennettua B:tä (B).

Lyhyt vastaus. E♭-klarinetin tavanomainen kirjoitettu ääniala on E3–C7 – 3,7 oktaavia nuotissa. Koska E♭-klarinetti soi pienen terssin ylempänä, nämä sävelet soivat konserttisävelkorkeudella G3–E♭7. Ääniala, jolla koulussa soittava soittaja todella liikkuu, on suppeampi: E3–C6 kirjoitettuna. Yleisimmin kirjoitettu korkein sävel on C7.

Harjoittele jokaista sävellajia koko äänialallasi The Whole Hornin kanssa.

App StoreGoogle Play
Nuotinnettu ääniala
E3C7
Oppijan ääniala
E3C6

Molemmat palkit esittävät kirjoitettua sävelkorkeutta samalla asteikolla. Alempi palkki on ääniala, jota The Whole Horn pitää oppijalle sopivana – ääniala, ei aita.

Kirjoitettu ääniala

E♭-klarinetti nuotinnetaan viulunavaimella, ja nuotinnetussa stemmassa vastaan tuleva ääniala on E3–C7 – noin 3,7 oktaavia. Tämän luvun julkaisevat orkestrointioppaat, ja sen rajoissa säveltäjä kirjoittaa. Se vastaa kysymykseen ”mitä voin kirjoittaa nuottiin tälle soittimelle”.

Soiva ääniala

E♭-klarinetti on E♭-soitin: se soi pienen terssin ylempänä. Jokainen kirjoitetun äänialan sävel siirtyy samalla intervallilla, joten soiva ääniala on koko kirjoitettu ääniala siirrettynä – konserttisävelkorkeudella G3–E♭7. Mitään ei tiivistetä eikä venytetä; ääniala transponoidaan täsmälleen samoin kuin yksittäinen sävel.

Tällä luvulla on merkitystä, kun säveltäjä tarkistaa, sopiiko jokin linja soittimelle, tai kun johtaja selvittää, miksi E♭-klarinetti ei voi soittaa edessään olevaa stemmaa. Kirjoitettu ääniala vastaa kysymykseen ”voinko lukea tämän”; soiva ääniala vastaa kysymykseen ”onko tämä se sävelkorkeus, jonka halusin”.

Kirjoitettu ja soiva rinnakkain

Jokainen tämän sivun luku sekä se, millä sävelkorkeudella kukin todella soi
SävelKirjoitettuSoi
Matalin nuotinnettu sävelE3G3
Korkein nuotinnettu sävelC7E♭7
Matalin oppijalle sopiva sävelE3G3
Korkein oppijalle sopiva sävelC6E♭6

Ääniala, jolla koulussa soittava soittaja todella liikkuu

Nuotinnettu ääniala ja kehittyvän soittajan hallitsema ääniala eivät ole sama asia, ja niiden sekoittaminen on juuri se tapa, jolla stemma päätyy soittokelvottomaksi sille soitinryhmälle, jolle se on kirjoitettu. The Whole Horn pitää aluetta E3–C6 E♭-klarinetin oppijalle sopivana kirjoitettuna äänialana, joka soi konserttisävelkorkeudella G3–E♭6.

Se on ääniala, ei aita. Se on alue, jolla kehittyvä soittaja on niin varma, ettei sävel ole vaikein osa – ei soittimen asettama raja eikä rajoitus, joka kenenkään pitäisi kuulla itsellään olevan. Molemmat päät siirtyvät harjoittelun myötä ulospäin, eri tahdissa, ja ylä- ja alapäässä syyt ovat erilaiset. Oppilas, joka ei vielä tänään tavoita säveltä C6, ei ole äänialan ulkopuolella; hän on matkalla sitä kohti.

Yleisimmin kirjoitettu korkein sävel – ja mikä sitä siirtää

E♭-klarinetin yleisimmin kirjoitettu korkein sävel on C7, joka soi konserttisävelkorkeudella E♭7. Se on nuotinnetun äänialan yläraja, joka on julkaisukäytäntö eikä mittaustulos: se on sävel, jonka yläpuolella säveltäjä ei voi enää olettaa, että soittaja osaa sen.

E♭-klarinetti lukee samat kirjoitetut sävelet kuin B♭-klarinetti ja soi pienen terssin ylempänä, joten sen kirjoitettu yläraja on klarinettiperheen yläraja – mutta jokainen sävel soi korkeammalla ja on vastaavasti alttiimpi. Todellinen rajoite on intonaatio eikä ääniala: soitin on niin lyhyt, että pienet ansatsin muutokset siirtävät sävelkorkeutta kuuluvasti, minkä vuoksi se annetaan vahvalle soittajalle eikä sille, joka sattuu olemaan vapaana.

Mistä nämä luvut tulevat

Nuotinnettu ääniala – kirjoitettuna E3–C7 – on luku, jonka tämä sivusto jo julkaisee puhallinorkesterin transpositiotaulukossa, ja nämä kaksi sivua lukevat sen samasta taulukosta, joten ne eivät voi olla ristiriidassa. Se on vakioääniala, jolla näitä soittimia opetetaan ja johon ne nuotinnetaan.

Oppijalle sopiva ääniala – kirjoitettuna E3–C6 – on The Whole Hornin oma soitintaulukko, sama, jota sovellus itse lukee. Sen otsikko ilmaisee säännön: lo/hi = WRITTEN MIDI, learner-comfortable. Se on julkaistu talon sisäinen luku, jolla on ilmaistu periaate, ei tekstikappaleen täytteeksi kirjoitettu arvio.

Soiva ääniala johdetaan tässä kirjoitetusta äänialasta intervallin avulla eikä tallenneta – toinen tallennettu kopio on kopio, joka voi olla eri mieltä ensimmäisen kanssa.

Usein kysyttyä

Mikä on E♭-klarinetin ääniala?

E♭-klarinetin tavanomainen kirjoitettu ääniala on E3–C7, noin 3,7 oktaavia. Nämä kirjoitetut sävelet soivat konserttisävelkorkeudella G3–E♭7.

Mikä on E♭-klarinetin korkein sävel?

E♭-klarinetin yleisimmin kirjoitettu korkein sävel on C7, joka soi konserttisävelkorkeudella E♭7. Se on äänialan yläraja, jolle stemmat nuotinnetaan. Se ei ole fyysinen raja – katso alta, mikä siirtää tuota rajaa.

Mikä on E♭-klarinetin matalin sävel?

Tavanomaisen kirjoitetun äänialan matalin sävel on E3, joka soi konserttisävelkorkeudella G3. The Whole Horn pitää säveltä E3 matalimpana oppijalle sopivana kirjoitettuna sävelenä.

Mitä äänialaa koulussa soittava E♭-klarinetinsoittaja todella pystyy soittamaan?

The Whole Hornin oppijalle sopiva kirjoitettu ääniala on E♭-klarinetin kohdalla E3–C6, ja se soi konserttisävelkorkeudella G3–E♭6. Se on alue, jolla kehittyvä soittaja on varma, ei aita – rajat siirtyvät harjoittelun myötä ulospäin, ja eri soittajilla eri tahdissa.

Onko E♭-klarinetin kirjoitettu ääniala sama kuin soiva ääniala?

Ei. E♭-klarinetti soi pienen terssin ylempänä, joten kirjoitettu ääniala E3–C7 soi konserttisävelkorkeudella G3–E♭7.

Kuinka monta oktaavia E♭-klarinetin ääniala käsittää?

Noin 3,7 oktaavia tavanomaisella kirjoitetulla äänialalla, E3–C7. Oppijalle sopiva alue on suppeampi: E3–C6.

Harjoittele jokaista sävellajia koko äänialallasi.

The Whole Horn soittaa kaikki kaksitoista duuriasteikkoa E♭-klarinetin omalla kirjoitetulla sävelkorkeudella ja viulunavaimella, joten soitat sen, minkä luet.

Hanki sovellus → Jokaisen soittimen ääniala

Kirjoittaja: Thomas Hornig – Henri Selmer Paris -taiteilija · saksofonin professori, Libanonin kansallinen korkeampi musiikkikonservatorio.
Aiheeseen liittyvää: E♭-klarinetin sormitustaulukko · Jokaisen soittimen ääniala · Puhallinorkesterin transpositiotaulukko

Menu