Skip to content
The Whole Horn › Soitinten äänialat
Viitemateriaali · 26 soitinta

Soitinten äänialat, kirjoitettu ja soiva

Tämän sivun sävelnimet ovat kansainvälisiä kirjainnimiä, ja numero on oktaavi: C4 on keski-C. B tarkoittaa palautettua B:tä (H) ja B♭ tarkoittaa alennettua B:tä (B).

Kolme äänialaa, ei yksi. Jokaisella tässä olevalla soittimella on kirjoitettu ääniala – se, mikä näkyy soittajan nuotissa – soiva ääniala, joka on ulos tuleva konserttisävelkorkeus, ja oppijalle sopiva ääniala, joka on se osa äänialaa, jonka kehittyvä soittaja todella hallitsee. Konserttisävelkorkeudella lukevalla soittimella kaksi ensimmäistä ovat samat sävelet. Transponoivalla soittimella ne eivät koskaan ole, ja siitä juontuu suurin osa sekaannuksesta.

Harjoittele jokaista sävellajia koko äänialallasi The Whole Hornin kanssa.

App StoreGoogle Play

Puupuhaltimet

Puupuhaltimet – kirjoitettu ääniala, soiva ääniala ja oppijalle sopiva kirjoitettu ääniala
SoitinKirjoitettuSoiOppija
HuiluB3 – C7B3 – C7C4 – G6
PikkoloD4 – C7D5 – C8D4 – G6
OboeB♭3 – A6B♭3 – A6B♭3 – D6
FagottiB♭1 – E5B♭1 – E5B♭1 – G4
B♭-klarinettiE3 – C7D3 – B♭6E3 – C6
BassoklarinettiE3 – C7D2 – B♭5E3 – G5
E♭-klarinettiE3 – C7G3 – E♭7E3 – C6
EnglannintorviB3 – A6E3 – D6B3 – E6

Saksofoni

Saksofoni – kirjoitettu ääniala, soiva ääniala ja oppijalle sopiva kirjoitettu ääniala
SoitinKirjoitettuSoiOppija
AlttosaksofoniB♭3 – F♯6D♭3 – A5B♭3 – F♯6
TenorisaksofoniB♭3 – F♯6A♭2 – E5B♭3 – F♯6
SopraanosaksofoniB♭3 – F♯6A♭3 – E6B♭3 – F♯6
BaritonisaksofoniB♭3 – F♯6D♭2 – A4B♭3 – F♯6

Vaskipuhaltimet

Vaskipuhaltimet – kirjoitettu ääniala, soiva ääniala ja oppijalle sopiva kirjoitettu ääniala
SoitinKirjoitettuSoiOppija
B♭-trumpettiF♯3 – C6E3 – B♭5F♯3 – A5
B♭-kornettiF♯3 – C6E3 – B♭5F♯3 – A5
KäyrätorviF♯2 – C6B1 – F5F3 – C6
PasuunaE2 – B♭4E2 – B♭4F2 – B♭4
EufoniumE2 – B♭4E2 – B♭4F2 – B♭4
TuubaD1 – F4D1 – F4G1 – C4

Jouset

Jouset – kirjoitettu ääniala, soiva ääniala ja oppijalle sopiva kirjoitettu ääniala
SoitinKirjoitettuSoiOppija
ViuluG3 – E7G3 – E7G3 – C6
AlttoviuluC3 – ei kiinteää ylärajaaC3 – ei kiinteää ylärajaaC3 – F5
SelloC2 – ei kiinteää ylärajaaC2 – ei kiinteää ylärajaaC2 – E4
KontrabassoE2 – ei kiinteää ylärajaaE1 – ei kiinteää ylärajaaE2 – G4

Mallet-soittimet

Mallet-soittimet – kirjoitettu ääniala, soiva ääniala ja oppijalle sopiva kirjoitettu ääniala
SoitinKirjoitettuSoiOppija
VibrafoniF3 – F6F3 – F6C4 – C6
MarimbaC2 – C7C2 – C7C2 – C7
Ksylofonivaihtelee mallin mukaanvaihtelee mallin mukaanC4 – C6
Kellopelivaihtelee mallin mukaanvaihtelee mallin mukaanC4 – C6

Näiden lukujen lukeminen

Kaikki kolme saraketta on annettu joko sellaisena kuin soittaja ne lukee tai sellaisena kuin yleisö ne kuulee, ja jokainen sivu kertoo, kumpi on kumpi. Kirjoitettu ääniala on se ääniala, jolle stemmat nuotinnetaan – vastaus kysymykseen ”mitä voin kirjoittaa nuottiin”. Soiva ääniala on sama ääniala soittimen intervallin verran transponoituna – vastaus kysymykseen ”onko tämä se sävelkorkeus, jonka halusin”. Oppija-sarake on kirjoitettu ääniala, jota The Whole Horn pitää varmana kehittyvälle soittajalle.

Tuo viimeinen on ääniala, ei aita. Se osoittaa, mistä alkaen sävel ei ole enää vaikein osa, eikä se ole soittimen asettama raja. Molemmat päät siirtyvät harjoittelun myötä ulospäin, eri tahdissa ja eri syistä, eikä yhdellekään oppilaalle pidä sanoa, että sävel on hänen soittimensa ulkopuolella, kun se on yksinkertaisesti vielä edessäpäin.

Usein kysyttyä

Mitä eroa on kirjoitetulla äänialalla ja soivalla äänialalla?

Kirjoitettu ääniala on se, mikä näkyy soittajan nuotissa. Soiva ääniala on se konserttisävelkorkeus, jonka yleisö kuulee. Konserttisävelkorkeudella lukevalla soittimella, kuten huilu, pasuuna tai tuuba, ne ovat samat sävelet. Transponoivalla soittimella ne eroavat soittimen intervallin verran – B♭-trumpetin kirjoitettu F♯3 soi konserttisävelkorkeudella E3.

Millä soittimella on laajin ääniala?

Tässä luetelluista soittimista, joilla on nuotinnettu ääniala molemmissa päissä, laajin on marimba, 5 oktaavia. Puu- ja vaskipuhaltimista laajin on klarinettiperhe, kirjoitettuna noin kolmen ja puolen oktaavin alueelle. Useita soittimia ei ole mukana vertailussa, koska niillä ei ole kiinteää ylärajaa, johon mitata – alttoviulu, sello, kontrabasso, ksylofoni ja kellopeli – ja jousisoittimella se ei ole puute tiedoissa vaan todellinen vastaus. Laajuus nuotissa ei myöskään ole sama asia kuin laajuus koulun yhtyeessä, minkä vuoksi jokainen sivu antaa myös oppijalle sopivan äänialan.

Mikä on oppijalle sopiva ääniala?

Kirjoitettu ääniala, jota The Whole Horn pitää varmana kehittyvälle soittajalle – alue, jolla sävel ei ole vaikein osa. Se on lähes jokaisella soittimella suppeampi kuin nuotinnettu ääniala. Se on ääniala, ei aita: molemmat päät siirtyvät harjoittelun myötä ulospäin.

Mistä nämä äänialaluvut tulevat?

Nuotinnetut kirjoitetut äänialat tulevat soitintaulukosta, joka ohjaa myös The Whole Hornin puhallinorkesterin transpositiotaulukkoa. Oppijalle sopivat äänialat tulevat sovelluksen omasta soitintaulukosta. Soivat äänialat johdetaan kirjoitetuista äänialoista intervallin avulla. Jokaisen soittimen sivu nimeää lähteensä.

Harjoittele jokaista sävellajia koko äänialallasi.

The Whole Horn soittaa kaikki kaksitoista duuriasteikkoa soittimesi omalla kirjoitetulla sävelkorkeudella ja nuottiavaimella jokaiselle tämän sivun soittimelle.

Hanki sovellus → Puhallinorkesterin transpositiotaulukko

Kirjoittaja: Thomas Hornig – Henri Selmer Paris -taiteilija · saksofonin professori, Libanonin kansallinen korkeampi musiikkikonservatorio.
Aiheeseen liittyvää: Puhallinorkesterin transpositiotaulukko · Sormitustaulukot · Menetelmä

Menu